Itä-länsi liikenneyhteyksien kehittäminen on jatkossakin tärkeää — suomalaistoimijat etenkin Itä-Suomesta sekä yritykset halutaan tulevaisuudessa vahvemmin mukaan

Kolmivuotinen työ Keskipohjolan kuljetuskäytävän ja itä-länsi liikenneyhteyksien kehittämiseksi päättyi tänä syksynä. Hankkeen elokuisessa loppuseminaarissa Sundsvallissa oli mukana myös joukko suomalaistoimijoita, joiden mielestä aloitettua aluekehittämistyötä pitää ehdottomasti jatkaa: etenkin Itä-Suomen toimijoilla olisi mahdollisessa jatkohankkeessa tärkeä rooli yhteyksissä Venäjän suuntaan.
Suomalaistoimijat ovat nyt päättyneessä hankkeessa teettäneet EU-rahoituksella mm. lukuisia erilaisia selvityksiä, joita ei olisi luultavasti koskaan teetetty ilman hanketta. Selvityksissä on kartoitettu käytävän potentiaalia vaihtoehtoisena kuljetusreittinä sekä otettu esille itä-länsi -liikenneyhteyksien pullonkauloja. Selvitysten perusteella käytävän mahdollisuudet liittyvät vahvimmin mm. Venäjän vientiin sekä tulevan rikkidirektiivin vaikutuksiin kuljetusreittien mahdollisissa uudelleen valinnoissa. Myös hankkeen aikana luodut kansainväliset verkostot hyödyttävät suomalaistoimijoita.

Esimerkiksi raportit linjaliikenteestä Kaskisista Ruotsiin ja rahtivolyymeista sekä itään että länteen osoittavat käytävän kilpailukyvyn. Käytävän toimiminen kokonaisuutena vaatisi tosin aikamoisia investointeja mm. infraan, esimerkiksi rautateiden osalta Suupohjan radan perusparantaminen on välttämätön edellytys Pohjanmaan rautatiekuljetuksille ja Kaskisten sataman tulevaisuudelle. Käytävän toimivuuden kannalta myös linjayhteys Pohjanlahden yli olisi saatava käyntiin, ja molemmat linjayhteydet tukisivat toisiaan.

Yhdistettyjen kuljetusten toimivuus käytävällä on myös ehdoton edellytys ja hankkeessa onkin selvitetty logistiikkakeskusten perustamista sekä Seinäjoelle että Kaskisiin. Yhdessä alueen kuntien kanssa laadittu valtatien 18 välin Multia-Ähtäri aluevaraussuunnitelma mahdollistaa tulevaisuudessa Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan välisen vaikean tieyhteyspuutteen poistamisen.

Hanketoimijat ovat lisäksi vahvasti tukeneet Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistämistä, sillä uusi väylä paitsi vähentäisi ruuhkia ja pullonkauloja, myös vahvistaisi Itä -ja Keski-Suomen aluekehittämistä. Tällä hetkellä asiassa puhutaan vuodesta 2017, joka toimijoiden mielestä on ehdoton taka-aikaraja asialle.  

Jatkotyö tarpeen nykyisen työn hyödyntämiseksi


Mahdollisessa jatkohankkeessa suomalaistoimijat haluaisivatkin keskittyä mm. rautatiekuljetusten kehittämiseen Suomessa, yhteistyöhön Venäjän toimijoiden kanssa mm. rajanylityskysymyksissä sekä Keskipohjolan kuljetuskäytävän liittymiseen TEN-T -verkostoon.
Tuloshakuisessa kansainvälisessä projektissa pyrittäisiin varmistamaan käytävän toimintakyky määritellyn aikataulun sisällä ja toteutumissuunnitelmalla, niin että kaikki puuttuvat osat myös saataisiin operatiivisiksi.
Tulevaisuudessa käytävän kehittämiseen halutaan vahvemmin mukaan myös käytävän elinkeinoelämä ja yritykset, joiden palvelut ja kuljetusvalinnat sanelevat poikittaisyhteyksien mahdollisuudet ja tarpeen. Kuljetuskäytävän kehittymisellä uskotaan lisäksi olevan merkittävä vaikutus matkailuun, erityisesti venäläisten käyttämänä reittinä Keski-Suomeen ja Pohjanmaalle sekä edelleen Ruotsiin ja Norjaan.

Lisätietoja:
- kaikki hankkeen selvitykset löytyvät netistä: www.midnordictc.net/ reports-alasivultaopens in new window

- Kaskisten sataman osuudesta: Patrik Hellman, projektipäällikkö, puh. 050 343 0676, patrik.hellman(at)kaskinen.fi

- Seinäjoen seudun työstä: Seppo Rinta-Hoiska, Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto, neuvotteleva virkamies, puh. 040 5244 373, seppo.rinta-hoiska(at)etela-pohjanmaa.fi  

- Keski-Suomen osuudesta: Pekka Kokki, liikenneinsinööri, Keski-Suomen liitto, puh. 040 595 00006, pekka.kokki(at)keskisuomi.fi

- Parikkalan kunta, Aune Ritola-Grahn, elinkeinojohtaja, puh 044 7811 266, aune.ritola(at)parikkala.fi

- NECL II -hankkeen viestintäpäällikkö Virpi Heikkinen, puh.040 595 0178, virpi.heikkinen(at)keskisuomi.fi.

Tiedote pdf:nä. PDF

Päivittää: 2013-11-04
Eu and Baltic sea region Eu Baltic sea region